Unessa oli paljon rottia! Oli jotkut eläinmessut, ja hengailin paljon rottien puolella. Rotat oli esillä semmoisissa viidakkomaisiksi sisustetuissa vitriineissä, ja siellä oli aivan ihmeellisiä rotta, kaljuja, hännättömiä ja joitain ihmeellisen värisiäkin. Menin siihen rottayhdistyksen ständille seisomaan ja siellä oli myös yksi ihana musta, töpöhäntäinen urosrotta. Sen alla oli ehkä seitsemän yli luovutusikäistä poikasta, mustavalkoisia kaikki. Kysyin, saisiko niitä pitää sylissä (tunsin sen tyypin joka esitteli niitä rottia) ja se sanoi että voin hakea yläkerran rottanäyttelystä, kuljetuslaatikosta numero 72 vaalean naarasrotan, Viivin ja pitää sitä vaikka koko päivän mukana, kunhan ensin käyttäisin sitä siinä paikalla. Se Viivi oli niiden rottapoikasten emo.

Lähdin sitten hakemaan sitä rottaa, mutta koska näyttely ei ollut vielä alkanut, siellä oli vain vähän rottia bokseineen paikalla. Kun aikani hengailin ja kiertelin, löysin sen boksin numero 72. Kuitenkin se omistaja tuli siihen, että miksi pöllin sen rotan. Kerroin, että olin saanut luvan ottaa sen sieltä, ja kerroin että tiedän että sen nimi on Viivi. Omistaja uskoi, koska en muuten olisi voinut tietää rotan nimeä. Sain sen ihanan palleron mukaani sieltä. <3

Yhdessä osassa unta, yhä siellä eläinmessuilla, olin lintupuolella, ja siellä oli isossa häkissä kaikkia pieniä papukaijoja: undulaatteja, neitokakaduja, kaijasia, arasia... Kuitenkin samaan häkkiin kuuluva punarosella vain roikkui häkin kaltereissa ulkopuolella! Minua pyydettiin ottamaan se siitä, ja laittamaan se häkkiin kunhan ensin tutkin onko se terve, eli onko sillä joitain ylimääräisiä patteja (kasvaimia?) ruumissaan. Otin rosellan nätisti siitä kouraan, ja se ei sanonut mitään, se ei edes yrittänyt pyristellä. Tunnustelin sen, levittelin siipiä yms. ja totesin ihan terveeksi, raotin häkin ovea ihan vähän (ettei muut linnut karkaa) ja rosella oli jo itse tunkemassa sinne sisälle. Loppu hyvin, kaikki hyvin!

Aivan erissä osassa unta olin ala-asteen liikuntasalissa, ja siellä oli joku monipäiväiset turnajaiset, joihin olin vahingossa joutunut. Muut olivat kamalan hyviä kaikessa, minä taas aivan surkea. Muistan vain yhden lajin hyvin: siinä piti rakentaa saari käyttäen Legoja ja savea. Kyllä minunkin joukkueen saaresta tuli aika hieno! Tämä osa unesta oli aika sekavaa, mutta yhdessä vaiheessa lappasin kaikki taskut (housun ja hupparin) täyteen karkkia. Siis ihan täyteen niin, että ne painoi varmasti useamman kilon.

Jossain välissä oltiinkin sitten turnajaisten jälkeen meillä ja katsottiin telkkaria. Sieltä tuli joku ohjelma, jossa oli muka Jared Padalecki. Mutta se puhui suomea! Sitten äiti kertoi, että se on joku suomalainen näyttelijä (kertoi nimenkin, joku Murra tms.). Ja minä olin ihan ihmeissäni koska se oli ihan Jaredin näköinen! No, innostus kuitenkin laantui, koska en löytänyt netistä tai mistään mitään tietoa siitä "Murrasta". Seuraavassa vaiheessa Make (pikkuveli) oli kaverinsa kanssa meidän keittiössä. Sillä kaverilla oli semmoinen nääntynyt pikkuveli mukanaan, joka ei saanut olla valoisassa, koska se oli niin ruma muka, ettei muut ihmiset saaneet  nähdä sitä! :( Se oli parka, koska se oli oikeasti ihan normaalin näköinen, se vaan oli kamalan laiha ja itsetunto nollissa. Yritin jutella ja leikkiä sen kanssa, muttei se halunnut, koska ajatteli ettei se ansaitse sitä. :( Se oli aika parka.