Koko maailma (?) tai ainakin Oulu oli veden peitossa kuin Venetsia ikään. Vesi oli kirkasta ja puhdasta kuin uima-altaassa ja pohja oli valkoista ja sileää jotain betonia. Olin itse jossain välissä Zara (Miljan koira). Minun, kuten muidenkin koirien tehtävänä oli auttaa ihmisiä kulkemaan mitä ihmeellimmillä veneillä: lapset saattoivat kellua menemään tynnyrissä tai vaikka puisessa sangossa. Perheet olivat usein sitoneet köydellä yhteen kelluvia esineitä niin että jokainen perheenjäsen sai oman pikku "veneen". Koirien tehtävänä siis työntää tai vetää. Keskellä jotain "toria" (joka sekin veden vallassa) oli samanlainen rakennelma kuin Oulussa Rotuaarin pallon katos. Tosin tämä kellui vaikka vaikuttikin kiviseltä. Siellä oli keskellä nuotio ja intiaaneja, sekä kaksi mustavalkoista koiraa. Ensin ne koirat eivät meinanneet päästää minua sinne, mutta päästivät kuitenkin koska mustavalkoiset otukset olivat tervetulleita (ja Zarahan on mustavalkoinen oikeassakin elämässä). Jossain vaiheessa irtauduin Zarasta ja siellä olivat sekä minä ihmisenä sekä Zara koirana. Zara lähti käymään uimalla siinä lähistöllä, kunnes yhtäkkiä sukelsi eikä noussut enää pintaan! Pieni poika kävi sukeltamassa siinä lähellä mutta siltä kai loppui happi ennen kuin ennätti Zaran luokse vetämään koiraa pinnalle. Kohta kuitenkin sekä poika, että Zara olivat siinä tasanteella ja Zaraa juhlistettiin koska se oli pelastanut pojan vedestä.