Suunnittelimme ison porukan kanssa jonkun pankkiryöstön, kuin Ocean's Eleven -elokuvassa. Siihen sisältyi kaikkea ninjailua ja oli se aika nerokas suunnitelma. Tosin välillä kohde muuttui pankista videovuokraamoon, mutta silti... Kiva vaan että minä kämmäsin sen sitten. Kun tiesimme, että meille "pahis" oli eräs sähköpyörätuolilla kulkeva mies ja tiesimme että se aikoisi estää aikeemme jos saisi mahdollisuuden. Viimeisenä pakomatkalla pyöräilin kamalaa kyytiä pois päin videovuokraamosta, kun näin edessäni tiellä sen pyörätuolimiehen. Se aikoi tulla sillä pyörätuolilla eteeni, etten pääsisi siitä pyörällä ohitse! Onnistuin kuitenkin harhauttamaan ja väistämään, paitsi se sai viime tingassa tarrattua kiinni pyöräni tarakasta! Päästäkseni irti heitin miestä ensimmäisellä esineellä mikä osui käteen: avainnipullani! Pääsin irti ja pyöräilin tukikohtaan. Tietty sain moitteita siitä että nyt sillä miehellä on avaimeni, joista se saisi sormenjälkien avulla selville henkilöllisyyteni sekä samalla koko jengin. Ilmapiiri ei ollut ollenkaan tuomitseva, vaan ennemminkin että nyt piti vain alkaa suunnitella seuraavaa keikkaa: kuinka saada avaimet mieheltä pois.

Toisessa unessa olin jossain reissussa talvimaisemissa. Löysimme sulamaisillaan olevan merijäätikön, ja kävelin siinä rannalla, kunnes yhtäkkiä liukastuin jäällä. Liuin meren jäälle, joka koostuikin sokeripalan kokoisista jääkuutioista, jotka tietty petti alta. Sain kuitenkin sählättyä itseni pinnalle. Kiipesin jonkun kukkulan päälle, kauas vedestä. Sinne jäälle oli kuitenkin ilmaantunut eläinten aitauksia, koska sinne oltiin perustamassa talvieläintarhaa. Eläimet, kuten hevoset ja norsut (:D) kävelivät aitauksiinsa itse. Ahmakin tuli, mutta se oli hyökkäämässä minun kimppuuni! Aloin ulvoa kuin susi, jolloin eläintarhaan menossa ollut susilauma tuli luokseni ja ahma kipitteli nöyränä omaan aitaukseensa. Myöskin sudet menivät omaansa. Jatkoin matkaani kukkulalta jonnekin kalliotunneliin, jossa näin kiinalaisten alkuasukkaiden veistoksia lohikäärmeistä. Mietin, että mitähän eläimiä lohikäärmeet oikeasti olivat, joitain esihistoriallisia ilmestyksiä joiden ulkonäköä oli patsaisiin liioiteltu. Katsahdin luolasta ulos, ja näin siinä jonkun ilmestyksen! Se oli kuin sarveton sarvikuono, semmoinen pienen ponin kokoinen, limainen ja aika ällö. Säikähdin sitä niin että lähdin karkuun tunneliin.