Olin jossain reissussa, ehkä luokkaretken tapaisella. Ehkä se oli lintuleiri, en tiedä. Käytiin ainakin uima-altailla, oli kesä ja ihanan lämmintä. Lähdin jossain välissä vaihtamaan vaatteita, mutta ongelmia tuotti, etten löytänytkään kunnolla omaan huoneeseeni. Lopulta löysinkin sinne, ja aioin mennä vessaan vaihtamaan vaatteet. Sekään ei käynyt helposti, sillä vessan ovesta puuttui kahva. Noh, jotenkin pääsin sisälle mutta siellä ongelmat jatkuivat, sillä kun kävin jostain syystä samalla suihkussa, en saanut enää suihkua kiinni ja kohta koko vessa tulvi...

Tämän sekoilun jälkeen aloitimme lintujen kouluttamisen. Sain hoivaani aivan äärimmäisen ihanan ja suloisen aran! Se oli kai vihersiipi-hyasinttiara -hybridi, vaikkakaan ei jälleen saman näköinen kuin oikeassa elämässä... Se oli hyasinttiaran muotoinen ja kokoinen, mutta aikalailla vihersiipiaran värinen. Naaman kuviot olivat jotain siltä väliltä. Se oli aivan ihana mussu, kesy ja hellyydenkipeä. Se osasi kai myös puhua tai kommunikoida telepaattisesti. Jossain välissä minun piti vaihtaa siltä vedet, mutta joko vain tiesin sen, tai lintu itse kertoi, että se puolustaa kuppejaan. Olin jo syöttänyt sille koulutuksen yhteydessä mahan täyteen maapähkinöitä, mutta sain naapurikouluttajalta juustoa, joka oli tämänkin aran herkkua. Niinpä ennen kuin yritin edes koskea kuppeihin, pyysin aran targetin (nyrkin) avulla toiselle puolelle huonetta ja pyysin sitä pysymään siinä. Näin sain vedet vaihdettua mukavasti. :D