Olin käymässä jossain torilla tms. markkinoilla. Markkina-aika oli lopuillaan, koska talvi oli tulossa. Bongasin kojun, jossa oli myytävänä (oikeassakin elämässä) havittelemani Supernatural-sarjan tuotantokausia. Menin myyjän puheille kysellen hinnoista. Kuten aina, myyjä oli tyrkyttävä ja yli-innokas. Kun sain hinnat tietooni, tiesin että saisin sarjan tuotantokausia halvemmallakin joten halusin livistää paikalta. Se ei kuitenkaan onnistunut noin vaan joten jäin juttelemaan siihen niitä näitä ja odottaen että siihen tulisi joku muu potentiaalinen asiakas, joka voisi harhauttaa myyjää. Kohta siinä olikin iso ihmisjoukko ja pöydälle hyppäsi karannut koira, joku terrieri. Koiraa piteli paikallaan nuori poika ja minä otin laukustani mukana olevan talutushihnan ja laitoin sen koiran kaulan ympärille, ettei koira karkaisi enää siitä. Pojan isä alkoi kuitenkin huutaa minulle, että en saa vangita koiraa vaan sen kuuluu saada juosta vapaana kun on kerran päässyt karkuun. Itse puolustauduin huutamalla, että minullakin kerran karkasi koira ja se jäi auton alle ja kuoli, enkä soisi sitä kohtaloa kenellekään. Kuitenkin mies oli sen verran uhkaava että marttyyrinä päästin koiran menemään ja toivotin sille hyvää, mutta lyhyttä, loppuelämää.

 

Liikuin siitä sitten muualle hieman suutahtaneena, kun tapasin todella suloisen tytön. Se selitti ihan onnessaan päivän kuulumisia ja jotenkin bondattiin sisarusmaisesti heti. Ensin se ehdotti, että tavattaisi seuraavana päivänä kello 8 aamulla sen koulun lähellä mutta minä en voinut olla siellä silloin kun pitäisi mennä töihin. Niin sovittiin, että mesetetään niin usein kuin mahdollista. Ei kuitenkaan tajuttu niitä osoitteita vaihtaa, eikä kyllä edes tiedetty toistemme nimiä.

 

Lähdin jonnekin siitä, ja samalla heräsi jonkinsortin epätoivo: maailmaa oli valloittamassa joku paha olento. Tiesimme (olin tässä vaiheessa joidenkin kavereiden kanssa) että sitä karkuun pääsisi meren yli, joten otimme soutuveneen ja hiippailimme jonkun ojan viereen. Ojassa oleva puro oli niin matala, ettei siinä voinu soutaa, joten meidän piti vain hiissata venettä ojan suojissa. Pääsimme jopa meren tai muun ison vesialueen ääreen mutta juuri kun pääsimme soutamaan, jäimme kiinni. Pahis otti meidät vangeiksi muiden vankiensa joukkoon eräälle koululle. Tämä oli kuitenkin se koulu, missä se tyttö oli johon olin aiemmin tutustunut. Jälleennäkeminen oli tunteikas ja lupasimme että nyt oikeasti vaihtaisimme ne meseosoitteet. :D Pahis ei sen kummemmin vahingoittanut meitä tai uhkaillut, se vain kai halusi pitää meitä lemmikeinä. Se jakoi ison ruokalan kahtia ja isot ihmiset laitettiin toiselle puolelle, ja pienet ihmiset toiselle, ettei erikokoiset ihmiset tappelisi. :D Sinne sitten jäätiin.