Olin jossain isoilla messuilla, jossa oli vaikka minkälaista juttua esittelyssä. Yhdessä vaiheessa päädyin maatilan lemmikit -yhdistyksen osastolle, jotka teki työtä sen eteen, että maatilan eläimiksi mielletyt otukset (lampaat, kanat, ankat yms.) saisivat arvostusta myös yksityisten ihmisten lemmikkeinä ihan vain tehotuottamisen sijaan. Menin siihen katsomaan, ja siinä oli kaunis, mustavalkoinen lammas näyttämässä esimerkkiä: sen villa oli puhdas ja se käyttäytyi mallikkaasti. Kyselin kamalasti lampaista lemmikeinä, koska itseä se kiinnostaa. Tiesin lampaiden olevan viisaita ja ihania, joten kysymykseni kohdistuivat lähinnä lupiin: mitä lupia kaupunkilaisella kuuluu olla että lampaan saa ottaa lemmikiksi. Esillä oli myös kukkoja ja kanoja, mutta outoa kyllä, ne oli esillä kanalaa jäljittelevässä häkissä, eli juuri semmoisessa mistä tämä yhdistys yritti saada ne pois. Pohja oli märkä ja muuttunut mudaksi kun kanat olivat siinä tallustelleet. Menin käymään kanahäkissä mutta upposin vyötäröä myöten mutaan, ja muutama reviiritietoinen kukko hyökkäsi kimppuuni (oli siellä pelikaanikin). Pääsin jossain vaiheessa ylös ja jatkoin matkaani.

Päädyin jonnekin elokuvaosastolle: siellä oli esittelyssä kamalasti leffoja, ja yksi sali pyöritti koko ajan vain trailereita ja kahdessa muussa salissa pyöri koko ajan jotkut erit elokuvat. Olin siellä liikkeellä Mirkun (kaveri) kanssa ja juuri oli kaksi leffaa alkamassa: joku draama ja lasten Lego-seikkailu. Mentiin jostain syystä katsomaan sitä Lego-leffaa! Se oli aika tylsä eikä asiaa yhtään helpottanut se, että salissa oli valoisaa (siniset ja vihreät valot loivat tunnelmaa mutta valaisivat ihan liikaa silti) ja koko yleisö (n. 15-vuotiaita poikia) mölysi koko ajan!

Lähdimme kesken leffan pois, ja yhtäkkiä olinkin jonkun mummon ullakolla muutaman kaverin kanssa! Siellä oli kamalasti papukaijoja ihan minisissä häkeissä, terraarioissa, dunissa ja faunabokseissa. Ne olivat pelokkaita, onnettoman näköisiä, epänormaalin hiljaisia mutta päällisin puolin silti terveitä, tosin hieman apaattisia. Mieleen jäi faunaboksi, jossa oli kaksi albiinoa neitokakadua, hyvin pelokkaita ja sulkasatoisia, hyvässä sulassa olevat kaksi keltaista loistokaijaa sekä kaksi kesynoloista, miniä pitkäpyrstöistä molukkienkakadua. Jostain syystä meillä tuli kavereiden kanssa kiire pois sieltä, koska tajuttiin ettei se mummo voi olla hyvis, koska se pitää lintuja näin huonoissa oloissa. Unohdin kuitenkin hupparini sinne, ja palasin myöhemmin hakemaan sitä. Ehdittiin kuitenkin ulos mummon huomaamatta...