Olin kavereideni kanssa pakosalla jossain tulevaisuuden maailmassa. Päädyimme johonkin isoon toimistorakennukseen. Emme olleet virallisesti mitään etsintäkuulutettuja, joten meihin ei kiinnitetty paljoa huomiota kun kuljeskelimme käytävillä. Tiesimme kuitenkin, että minä hetkenä hyvänsä joku saattaisi kysyä kulkulupaa, jota meillä ei tietenkään ollut. Löysimme hissin, ja ajattelimme että ullakkokerroksessa ihmisiä olisi vähemmän. Hississa aloin korjaamaan sukkani asentoa, vaikka pääsimmekin perille niin pian etten ollut saanut sukkia takaisin jalkaan. Ullakkokerros oli vain pieni parvekkeen kaltainen tasanne. Huokaisimme, koska täältä meitä ei löydettäisi, istuimme vain kaiteella ja katsoimme ihmisten ahertamista alemmissa kerroksissa...