Hoh, taas kamalat seikkailut, mutta muistaako mitään, no eijj... Muistan yhden kohdan, että joku paisunut, ihonväriltään vauvamaisen vaaleanpunainen zombie-poika oli vapaana kaupungissa. Houkuttelimme sen eräällä urheilukentälle, jotta saisimme sen hengiltä muita ihmisiä vahingoittamatta. Suunnitelma onnistui, tosin se oli vähällä mennä mönkään, sillä siinä missä urheilukentän pienet sivuportit kyllä oltiin muistettu laittaa kiinni, mutta usean metrin levyinen pääportti oli jäänyt auki! Zombie onnistuttiin nukuttamaan tms. tainnuttamaan ja se jäi makaamaan maahan...

Oltiin myös kaverini Dorinin ja hänen oikean koiransa Hiisin kanssa liikenteessä jossain välissä. Dorini kuului unessa meidän perheeseen, joten Hiisikin asui meillä. Oltiin lähdössä kiireessä Miljalle, koska olin luvannut mennä sinne "kahdeksaksi" ja kello oli jo puoli yhdeksän! Yritimme saada Hiisiä mukaan, muttei sille löytynyt sopivaa kaulapantaa. Meidän pihalla lumen päällä lepäsi kymmenittäin ellei sadoittain erilaisia kaulapantoja ja hihnoja, mutta niiden koot vaihtelivat chihuahuasta tanskandoggiin, joten Hiisille sopivan koon löytyminen oli haastavaa siitä pantapaljoudesta. Lopulta löysin hyvän ja pääsimme lähtemään.

Kävimme jostain syystä eläinkaupassa, jossa oli myynnissä mm. pienenpieniä alligaattori-kaloja, jotka olivat pyrstöineen n. 20 cm pitkiä ja näyttivät ihan joltain alligaattorinpoikasilta, mutta ne olivat muka kaloja, koska niiden ei tarvinut käydä pinnalla hengittämässä. Ne olivat vähän tyhmiä, koska ne eivät millään tajunneet akvaariota rajaavaa lasia, vaan uivat siihen pahki koko ajan.

Ihan viimeisenä muistan, että olin Simpsonien kanssa jossain, ja Lisalla oli mukanaan pieni käärme. Se oli ehkä 30 cm pitkä ja lyijykynän paksuinen. Se oli muka "myrkytön kobra" vaikkei näyttänyt miltään oikealta käärmeeltä. Lisa kuljetti sitä pienessä rasiassa mukanaan. Se oli ihan kiintynyt Lisaan ja olisi seurannut tätä ilman mitään rasiaakaan. Jossain välissä istuessamme pöydän ääressä Homerin luo tuli pieni, valjun värinen käärme, aikalailla mustamamban värinen. Se alkoi purra hurjana Homerin kättä, vaikkei se saanut siitä kunnolla edes kiinni koska sen käärmeen suu oli niin kamalan pieni. Kerroin, että käsi kannattaisi ottaa pois, koska värityksestä päätellen käärme oli myrkyllinen!

Lisan kärmy