Olin unessa lintupäivillä jossain eläinmessuilla. Siellä oli muille eläimille isot hallit, mutta linnuille pääasiassa vain pieni, pimeä ja ahdas luokkahuone. Lintuja siellä oli mm. kaverini helmiaratti Devon, tosin oikeasta vihreänkirjavasta höyhenpuvustaan poiketen Devon oli keltakirjava. Neitokakadu Niidu oli lutino, vaikka oikeasti se on kaneli. Niidun kasvattaja Anni lennätti Niidua vapaana isossa messuhallissa, ja Niidu palasi kiltisti Annin luokse kierroksen lennettyään. Valjaiissa oli myös sinikelta-viherisiipiara hybridi Emma, joka oikeassa elämässä on vihersiipiata. Sain pitää Emmaa sylissä ja se oli ihan umpikesy ja sen olisi saanut vääntää vaikka solmuun. Häkeissä oli vaikka mitä lintuja, joitain muka tiibetinkaijoja, mutta ne enemmän näytti joltain Poicephaluksilta. Myöskin nätissä rivissä oli 5-6 keltaotsa-amatsonia.

Oli Myytinmurtajien Kari Byronin vastuulla että messut toimivat, ja hän kutsui minut mukaan tukemaan eräitä rakennelmia, jotka muuten saattaisivat sortua! Päädyimme jonnekin takahuoneeseen seinien taakse/sisälle rakenteisiin, muttemme ehtineet tehdä mitään kun meidän piti yhtäkkiä ängetä autoon ja olimmekin jo matkalla paikkaan X. Ja minulla oli suu täynnä jäätä. :D